Kiinan nälänhätä vuosina 1958-1961 oli maailmanhistorian pahimmin tallennettu nälänhätä. Melkein kolme kruunua ihmistä kuoli tässä nälänhätä. Noina päivinä Intian taloudellinen tila ei ollut paljon parempi kuin Kiina. Intialla ei kuitenkaan ollut kiinalaista kiinalaista nälänhätä. Taloustieteilijät ajattelevat
että tämä oli seurausta kahden maan erilaisista hallituspolitiikoista. Demokratian olemassaolo Intiassa sai Intian hallituksen vastaamaan elintarvikkeiden niukkuuteen tavalla, jota Kiinan hallitus ei tehnyt. He huomauttavat, että suuria nälänhätä ei ole koskaan tapahtunut itsenäisessä ja demokraattisessa maassa. Jos myös Kiinassa oli monipuoluevaalit, oppositiopuolue ja lehdistö, joka kritisoi hallitusta, niin monet ihmiset eivät ehkä ole kuolleet nälänhätä. Tämä esimerkki tuo esiin yhden syyn, miksi demokratiaa pidetään parhaana hallintomuotona. Demokratia on parempi kuin mikään muu hallintomuoto vastaamalla ihmisten tarpeisiin. Ei-demokraattinen hallitus voi ja voi vastata ihmisten tarpeisiin, mutta kaikki riippuu hallitsevien ihmisten toiveista. Jos hallitsijat eivät halua, heidän ei tarvitse toimia ihmisten toiveiden mukaan. Demokratia edellyttää, että hallitsijoiden on osallistuttava ihmisten tarpeisiin. Demokraattinen hallitus on parempi hallitus, koska se on vastuullisempi hallitusmuoto.
On toinen syy siihen, miksi demokratian tulisi johtaa parempiin päätöksiin kuin mikään ei-demokraattinen hallitus. Demokratia perustuu kuulemiseen ja keskusteluun. Demokraattinen päätös sisältää aina monia henkilöitä, keskusteluja ja kokouksia. Kun monet ihmiset laittavat päänsä yhteen, he pystyvät huomauttamaan mahdolliset virheet kaikissa päätöksissä. Tämä vie aikaa. Mutta on suuri etu, kun viedään aikaa tärkeisiin päätöksiin verrattuna. Tämä vähentää ihottuman tai vastuuttomien päätösten mahdollisuuksia. Siksi demokratia parantaa päätöksenteon laatua.
Tämä liittyy kolmanteen väitteeseen. Demokratia tarjoaa menetelmän erojen ja konfliktien käsittelemiseksi. Missä tahansa yhteiskunnassa ihmisillä on varmasti eroja mielipiteistä ja etuista. Nämä erot ovat erityisen teräviä meidän kaltaisessa maassa, jolla on hämmästyttävä sosiaalinen monimuotoisuus. Ihmiset kuuluvat eri alueille, puhuvat erilaisia kieliä, harjoittavat erilaisia uskontoja ja heillä on erilaisia kasetteja. He katsovat maailmaa hyvin eri tavalla ja heillä on erilaisia mieltymyksiä. Yhden ryhmän mieltymykset voivat olla ristiriidassa muiden ryhmien kanssa. Kuinka ratkaisemme tällaisen konfliktin? Konflikti voidaan ratkaista raa’alla voimalla. Kumpi ryhmä on voimakkaampi, sanelee sen ehdot ja muiden on hyväksyttävä se. Mutta se johtaisi katkeruuteen ja onnettomuuteen. Eri ryhmät eivät ehkä pysty elämään yhdessä pitkään tällä tavalla. Demokratia tarjoaa ainoan rauhallisen ratkaisun tähän ongelmaan. Demokratiassa kukaan ei ole pysyvä voittaja. Kukaan ei ole pysyvä häviäjä. Eri ryhmät voivat elää toistensa kanssa rauhallisesti. Intian kaltaisessa monimuotoisessa maassa demokratia pitää maamme yhdessä.
Nämä kolme väitettä koskivat demokratian vaikutuksia hallituksen laatuun ja sosiaaliseen elämään. Mutta vahvin demokratian peruste ei ole siitä, mitä demokratia tekee hallitukselle. Kyse on siitä, mitä demokratia tekee kansalaisille. Vaikka demokratia ei aiheuta parempia päätöksiä ja vastuullista hallitusta, se on silti parempi kuin muut hallintomuodot. Demokratia parantaa kansalaisten arvokkuutta. Kuten edellä keskustelimme, demokratia perustuu poliittisen tasa -arvon periaatteeseen tunnustamalla, että köyhimmillä ja vähiten koulutetuilla on sama asema kuin rikkailla ja koulutetuilla. Ihmiset eivät ole hallitsijan aiheita, he ovat itse hallitsijoita. Vaikka he tekevät virheitä, he ovat vastuussa käytöksestään.
Lopuksi, demokratia on parempi kuin muut hallintomuodot, koska se antaa meille mahdollisuuden korjata omat virheensä. Kuten yllä näimme, ei ole mitään takeita siitä, että virheitä ei voida tehdä demokratiassa. Mikään hallitusmuoto ei voi taata sitä. Demokratian etuna on, että tällaisia virheitä ei voida piilottaa pitkään. Näistä virheistä on tilaa julkiseen keskusteluun. Ja korjaus on tilaa. Joko hallitsijoiden on muutettava päätöksiä tai hallitsijoita voidaan muuttaa. Tätä ei voi tapahtua ei-demokraattisessa hallituksessa.
Suunnittelemme se. Demokratia ei voi saada meille kaikkea eikä ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Mutta se on selvästi parempi kuin mikään muu vaihtoehto, jonka tiedämme. Se tarjoaa parempia mahdollisuuksia hyvään päätökseen, se todennäköisesti kunnioittaa ihmisten omia toiveita ja antaa erilaisten ihmisten elää yhdessä. Vaikka se ei tee joitain näistä asioista, se mahdollistaa tavan korjata virheet ja tarjoaa enemmän arvokkuutta kaikille kansalaisille. Siksi demokratiaa pidetään parhaana hallintomuotona.
Language: Finnish